En ole kansantaloudellisesti tuottava yksilö. En ole koskaan ollut. Hävettääkö? No, ei. Meidän kotoa ei löydy oikeastaan mitään uutena hankittua tavaraa, jos ei jotain lahjoiksi saatuja huomioida, mutta kyllä tuttavat jo tietävät että mieluummin otan lahjaksi jotain itse tehtyä tai kierrätettyä tai jotain aineetonta.

Minua varten ei tarvitse valmistaa juuri mitään. 98% mun tarpeistani on jo kertaalleen tehty ja mun hommanani on löytää ne tavarat. Kaikki vaatteet joita mun vaatehuoneestani löytyy on vähintään toisella kierroksella.

Mä tykkään etsiä ja löytää, keksiä uusia tapoja käyttää tavaroita. Tavaralla pitää olla tarina. Jossain vaiheessa elämää sokeuduin minäkin sille että kierrätettynä löytyi edullisesti hyödykkeitä ja niitä tuli rohmuttua ihan liikaa yli omien tarpeiden. Viimeistään muuttovaiheessa silmät avautui näkemään mikä määrä turhaa tavaraa on tullut kerättyä ja turhaksi havaitut lahjoitettiin eteenpäin tai kierrätettiin jäteasemalle.

Ekologinen ajattelu on tästäkin huolimatta osa elämääni. Meillä lajitellaan jätteitä, ostetaan siis vain kierrätettynä kaikki mitä tarvitaan ja aiemmasta viisastuneena vain mitä tarvitaan. Koti on sekametelisoppa huonekaluja, astioita, esineitä eri aikakausilta ja kaikissa mahdollisissa väreissä. Koitan keksiä käyttötapoja erilaisille jätteille, paperista saatan tehdä taulun, mehukanisterista kukkapurkin tai istutusastian. Maitopurkit soveltuvat myös istutusastioiksi tai pakasterasioiksi, neulon ja virkkaan paljon ja langat ostan myös kirpputoreilta ja "jämälangat" käytän sukkiin, lapasiin tai torkkupeittoihin.

Tässä tulossa liivi jämälangoista

Ja tässä villatakki jämäkeristä. Alla taas sukat langanpätkistä

 

Pojalle joululahja, pohjat kierrätyskeskukselta 10 sentillä, naulat miehen mummon varastoista, langat kirpputorilta

Torkkupeitot kirpputorilta ostetuista lankapusseista joissa jonkun jämäkeriä. Ja alla kämmekkäät joita neulon ja käytän paljon, taas keränlopuista tehtyjä

Lakanoita meillä on kahdet. Toiset käytössä ja toiset kaapissa. Pyyhkeitä muutama, eipä niitä kaksi ihmistä kovin montaa tarvitse. Kun lakana on siinä kunnossa että sen aika lakanana on ohi siitä tulee nenäliinoja, pölyrättejä. Vanhat rikkimenneet sukat käytetään kenkien hoidossa. Kuluneet t-paidat ja rikkimenneet, korjauskelvottomat vaatteet päätyvät matonkuteiksi, joista saatan tehdä maton tai amppelin viherkasveille tai sitten ne käytetään tiskirätteinä.

Amppeli vanhasta yöpaidasta ja kirpparilta löydetyistä helmistä

 

Lasipurkit menee joko lasinkeräysastiaan, tai sitten ne toimivat istukkaiden juurruttamisessa, tuhkakuppina, helmien, nappien, lankarullien säilytysastioina, maljakkona tai sitten ne täytetään itsetehdyllä hillolla tai marjasiirapilla. Paperipussit käytetään biojätepusseina ja pahvipakkaukset kelpaavat vaikka lehtitelineeksi pienellä askartelulla. Kirjepaperiakin on mukava silloin tällöin tehdä itse, siinä on kyllä melkoinen homma, mutta välillä tuo työ tuottaa niin hyvää fiilistä, että sitä tekee ihan mielellään.

Autosta meillä on luovuttu. Moottoripyörä tosin on, mutta silläkin ajetaan vain pieni aika vuodesta, muuten matkaa taitetaan julkisilla, polkupyörillä tai jalan.

Kirjoittamista rakastan ja siihen sitten sitä paperia kuluu. Muistikirjoja ja päiväkirjoja on vaikka kuinka. Käsin paperille kirjoittaminen vain on mielestäni se ainoa oikea tapa kirjoitella asioita. Se rauhoittaa ja selkeyttää ajatuksiakin kummasti kun pää miettii ja käsi piirtää viivaa paperille.

 

limupullosta väkerretty kukkapurkki

Mieluinen lampunvarjostin vanhasta kehikosta ja kirpputorilta ostettuja, purettuja helminauhoja

Vanha pellavaliina josta kahvitahroja ei enää saanut pesemällä pois pääsi seinälle tässä muodossa.

roskalava tuomion saanut keinutuoli sai uuden elämän

Käytetty paperi, paperinkeräyslaatikosta, taulunpohja kirpputorilta

Kaikki ylläolevien kuvien materiaalit ovat kierrätettyjä.

Tämä on minun tapani kuluttaa ja olla kuluttaja. Minun tapani elää minun arvojeni mukaista elämää, joka tekee minut onnelliseksi.